Virkeä kaupunginosaseura pitää Tuppuralan liikkeessä

Reilu, rohkea ja rakentava -juttusarjamme vieraili Tuppuralassa, missä perinteinen lähiöyhteisöllisyys on kehittynyt onnistumisen riemusta yhdessä tekemiseksi.

Tuppuralan kaupunginosa sijaitsee Mikkelin kantakaupungin liepeillä, kahden ja puolen kilometrin päässä keskustasta, Saimaan rannalla. Yli kolmen tuhannen asukkaan Tuppurala tunnetaan muun muassa vanhoista työläiskortteleistaan, 1970- ja 80-lukujen kerrostaloalueistaan sekä Graanin kaupallisesta keskittymästään. Kaupunginosassa on myös uuden vireyden löytänyt yhdistys, nimittäin 50 vuoden ikäinen Tuppurala-seura.

Haastattelemme seuran hallituksen puheenjohtajaa, Tuppuralassa vuodesta 2008 lähtien asunutta Jukka Rossia. Hän on mikkeliläisille tuttu mies myös järjestö- ja demaripiireistä, mutta nyt emme keskustele politiikasta tai koko Mikkelin asioista – keskitymme nimenomaan Tuppuralaan. Istumme paikallisessa kahvila–leipomo BunBumissa, jonne ilmestyy asiakkaita tasaisena virtana. Kahvi ja tuore leipä tuoksuvat. Radiossa soi nykypäivän pop, mutta yhtä hyvin tilanteeseen sopisi Eppu Normaalin Puhtoinen lähiöni. Ulkona pakkaspäivää säestää kirkas helmikuun aurinko.
 
– Tuppurala-seuran historia on vaihdellut, välillä on ollut aktiivisempia kausia ja välillä hiljaisempia. Nyt viime vuosina toiminta on taas aktivoitunut, Jukka Rossi kertoo.

Joukko reippaita ihmisiä on lyönyt ajatuksiaan yhteen. Sitten asioita on lähdetty tekemään. Pääasiallisena viestintäkanavana on toiminut Facebook. Rossi vertaa tekemistä entisajan talkoohenkeen; siinä on aimo ripaus yhteisöllisyyttä.

– Vaikka itse yhdistystoiminta on ollut välillä hiljaista, ei Tuppuralassa kuitenkaan koskaan ole ollut hiljaista. Jos historiaa katsoo, oli erityisesti 1970-luku merkittävää aikaa Tuppuralalle, kun taloja rakennettiin enemmän ja ihmisiä muutti tänne asumaan, Rossi jatkaa.

Rossin mielestä on merkittävää, että teollisuus- ja työläistaustaisesta alueesta on vuosikymmenten aikana kasvanut kirjava ja monipuolinen seutu. Kansainvälisyyttäkin on, sillä Tuppuralan koulu tunnetaan Mikkelin kansainvälisimpänä ja monikielisimpänä alakouluna.

– Alue on kasvanut jatkuvasti ja kasvaa edelleen, Graani varsinkin. Tämä ei ole taantuva kaupunginosa. Seuramme on perusperiaatteensa mukaisesti alueensa asukkaiden edunvalvoja. Se on yksi osa toimintaamme. Edunvalvonnan ja osallisuuden lisäksi tarkoitus on kehittää ympäristöä, puuttua mahdollisiin epäkohtiin ja järjestää tapahtumia ja luoda yhteisöllisyyttä, Rossi sanoo.

Kaupunginosan monipuolisuus ja sosioekonominen vaihtelevuus on myös sen vahvuus. Vanhastaan Tuppuralalla on Mikkelissä kyseenalainen rikollisuuden ja levottomuuden maine, mutta Rossin mielestä asiaa liioitellaan. Lukuisat hyvät asiat peittoavat yksittäiset huonot uutiset.

– Tuppurala ei ole pelkästään kerrostalojen seutua, vaan täällä on myös paljon rivitaloja ja omakotitaloja. Ja hyvin täällä ihmiset tulevat toimeen, vaikka joskus kuulee puhetta, että tietyillä alueilla olisi ongelmia tai levottomuuksia. Alueen vahvuus on asukkaissa ja heidän luomassaan yhteisöllisyydessä. Kyllä täällä äkkiä osoitetaan paikka, jos yksi ei yhteisössä noudata sääntöjä.

Rohkeat kokeilut ja rakentava vuoropuhelu tukevat yhteisöllisyyttä

Kaupunginosaseura ei ole pelkästään viihdetilaisuuksien järjestäjä, mutta tapahtumilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden lujittamisen kannalta. Tuppurala-seura on rohkeasti tarttunut härkää sarvista ja alkanut luovalla otteella tehdä erilaisia asioita. Yhteisöllisiä kävelyjä on toteutettu jo muutaman kuukauden ajan joka toinen sunnuntai. Lähtö on ollut Tuppuralan kaukalon reunalta, ja kymmenkunnan henkilön kävelijäryhmä on tutustunut kaupunginosan eri alueisiin ja historiaan.

– Yhteisölliset kävelyt käynnistyivät hyvin ja ne voivat aktivoida erilaisia ihmisiä. Tämänkaltainen tapahtuma on myös ollut koronaturvallinen, kun on pidetty turvavälit ja maskit, Jukka Rossi kertoo.

Erityisen näkyvä tapahtuma on ollut Tuppukyläjuoksu, joka herätettiin menestyksekkäästi henkiin yhteistyöllä Mikkelin Vauhdin kanssa vuonna 2019. Joulukauden avajaisia vietettiin yhteistyössä Aurakadulla sijaitsevan Lasten Kulttuurikeskus Vekkulan kanssa loppuvuodesta ja takakonttikirppis Talaskadun matonpesupaikan vieressä oli kaikki yllättänyt menestys: Osallistujia saapui Ristiinasta saakka. Ensi kesälle on jo suunniteltu rantatapahtumaa. Tuntuu kuin kaikki, mitä Tuppurala-seura päättää tehdä, onnistuu ja luo asukkaille yhteisiä, mukavia kokemuksia. Jukka Rossilla on onnistumisista selvä näkemys.

– Matalan kynnyksen jutut onnistuvat! Muista kaupunginosista on kyselty, miten me olemme tämmöistä ja semmoista hoksanneet, mutta kun jostakin tapahtumasta tehdään vakituinen, se alkaa jäädä ihmisten mieleen ja he innostuvat. Yhteistyökumppanien ja hyvän vuoropuhelun avulla toiminta voi monipuolistua. Toki aina tarvitaan aktiivisia ihmisiä toteuttamaan asioita. Meille erittäin tärkeä kumppani on Vekkula, jonka tiloissa voimme myös kokoontua.

Tuppurala-seuraa lähestytään kaikenlaisilla asioilla: Paikalliset saattavat olla huolissaan liikenneolosuhteista, roska-astioista, uimarannasta, linja-autopysäkeistä ja puistonpenkeistä. Hyvällä keskusteluyhteydellä kaupungin viranhaltijoihin asiat hoituvat näppärästi.

– Lähestymistapa on tärkeää. Rakentavasti kaupungin kanssa kaupunginosaseura voi pohtia yhdessä, mitä olosuhteita voidaan yhteistyöllä kehittää ja mikä on mahdollista. Ja parhaimmillaan edunvalvonta on vuorovaikutteista. Kaikki kaupunginosaseurat voisivat myös ottaa asiakseen ihmisten aktivoinnin ja miettiä, mikä on alueelle paras mahdollinen toimintamalli, kun mietitään esimerkiksi paikallisia kehittämiskohteita, Rossi sanoo.

Tuppuralan henki alkaa taas löytyä

Tuppurala-seuran toiminta osoittaa juuri niitä piirteitä, joita kaupunginosaseurat hakevatkin: Paikallisten tapahtumien puuhaaja, yhteisöllisyyden rakentaja ja luontevan keskusteluyhteyden luoja viranomaisiin päin. Ennen luistelukaukalon edustalla tapahtuvaa valokuvaamista Tuppurala-seuran hallituksen puheenjohtaja Jukka Rossi saa vielä vastata yhteen perustavanlaatuiseen kysymykseen: Mikä on parasta Tuppuralassa?

– Luonnonläheisyys, kuuluu vastaus.

– Ihan mistä päin tahansa kun lähtee liikkeelle, on heti vieressä vettä tai metsää. Ja silti olemme näin lähellä palveluita. Koen myös isona rikkautena sen, että meillä on kaupunginosista pisin Saimaan rantaviiva. Lisäksi meillä asukkaat huomioivat toisiaan.

Tuppuralalaiset tuntuvat olevan ylpeitä ympäristöstään ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Ranta-alueiden huvilahistoria, Graanin lähellä olevat vanhat työläiskorttelit, Launialan rajoille luikertelevat lenkkipolut, näkymät Saimaalle, Pohjankaaren valkeat tornitalot, viihtyisät rivitaloalueet, leikkipuistot, oma koulu ja kävelyetäisyydellä olevat palvelut ovat kaikki yhtä tärkeitä elementtejä paikallisille ihmisille.

– Tuppuralan henki alkaa taas löytyä. Yhteisöllisillä kävelyillä osallistujat ovat muistelleet, miten hieno Tuppurala on joskus ollut ja on edelleen ja mitä kaikkea täällä voisi vielä olla lähitulevaisuudessa. Yhteisöllisyys on täällä vahvuus, tunnemme asuinympäristömme ja kannamme siitä huolta. Omasta seudustaan voi löytää yllättäviä vahvuuksia ja kiinnekohtia, Rossi sanoo.

***

Tuppurala-seuran kuulumisia voi seurata Facebookissa.

Reilu, rohkea ja rakentava -juttusarja viestii Mikkelin kaupungin arvoja. Juttusarjassa julkaistaan uusi artikkeli viikoittain vuoden 2022 loppuun asti.

Onko sinulla juttuidea? Kerro siitä meille osoitteeseen viestinta@mikkeli.fi.