Urpolaan rakentuva Saimaanportin yhtenäiskoulu siivittää Mikkelin kohti parempia kouluaikoja

Mikkelin koulumaailma saa vahvan tukijalan, kun Saimaanportin yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa vuonna 2024. Urpolaan rakentuvalla koululla on sekä ulkoiset että sisäiset puitteet kunnossa.

Sisäilmaongelmien vuoksi purettu Urpolan koulu jäi palaksi mikkeliläistä kouluhistoriaa. Nyt tilalle nousee noin 850 oppilaan ja 120 koulussa työskentelevän yhtenäiskoulu. Suunnittelun ja rakentamisen aikana projektipäällikön tehtävissä on Juha Härkönen, joka palauttaa mieleen vuonna 2018 tehdyn kaupunkirakenneselvityksen. Kyseinen selvitys perkasi voimakkaasti Mikkelin kouluverkkoa. Tavoitteena on ollut päästä eroon sisäilmaongelmaisista rakennuksista ja tarjota terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt eteläisillä oppilasalueilla.

– Hankkeen alkusysäys nähtiin kaupunkirakenneselvityksen yhteydessä vuonna 2018. Kaupunginvaltuusto päätti, että Urpolan, Urheilupuiston, Moision ja Olkkolan koulut korvataan eteläisellä aluekoululla, joka sittemmin nimettiin virallisesti Saimaanportin yhtenäiskouluksi, Juha Härkönen kertaa.

Tällä hetkellä koulun tontilla Urpolassa rakennuksen koko ja muoto alkavat hahmottua.

– Koulussa tulee olemaan paljon tilaa, muun muassa kaksi liikuntasalia, eli tässä panostetaan myös rakennuksen ilta- ja viikonloppukäyttöön. Oppimistyön lisäksi koulu siis palvelee monipuolisesti kaupunkilaisia, kouluajan ulkopuolella piha tulee toimimaan alueen lähiliikuntapaikkana, Härkönen sanoo.

Mahdollisuus hyvään ja turvalliseen ympäristöön

Urheilupuiston koulun rehtori Susanna Savander sekä Urpolan, Moision ja Olkkolan koulujen rehtori Hanna-Kaisa Pylkkänen painottavat monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia.

– Saimaanportin yhtenäiskoulusta tulee hieno maamerkki meille kaikille mikkeliläisille, Pylkkänen korostaa.

Parakkikoulussa viime vuodet työskennellyt Savander kertoo, että yläkoululaisille Saimaanportin yhtenäiskoulu tarjoaa myös painotetun musiikin opetusta. Liikuntaa ja luonnon läheisyyttä ei myöskään unohdeta, sillä koulun pihamaalle rakennetaan mitä erilaisimpia aktiviteetteja.
Koulun arvoja tulevat olemaan ilo, yhteisöllisyys, turvallisuus ja kunnioitus.

– Ilossa näkyvät yhteisömme vahvuus ja myönteinen toimintakulttuuri, yhteisöllisyys sitouttaa ”meidän koulumme” -ajatteluun, kunnioitamme toisiamme, ympäristöämme ja rakennustamme. Vain turvallinen mieli voi oppia, ja ympäristön tulee tarjota turvallisuutta myös fyysisesti, Savander avaa arvoja.

Yhtenäiskoulu tarkoittaa sitä, että samassa koulussa on sekä ala- että yläkouluikäisiä oppilaita. Tilojen jaottelulla pienemmät ja isommat oppilaat saavat kaikki mahdollisuuden hyvään ja turvalliseen koulutyöskentelyyn. Koulupolkunsa aloittaneille tarjotaan myös iltapäiväkerhotoimintaa. Susanna Savander puhuu mielellään jatkuvuudesta.

– Jatkuvuus lisää hyvinvointia. Koulupolku ei katkea, kun opitaan samassa ympäristössä ykkösestä ysiluokkaan asti. Sama toimintakulttuuri, kasvatusperiaatteet ja kaverit sekä luokkayhteisö säilyvät. Tämä polku auttaa oppimistavoitteisiin pääsyä sekä lisää viihtyvyyttä. Ajatuksenamme on, että koko koulu kasvattaa, ei pelkästään opettaja. Koulussa on muitakin työntekijöitä ja tulemme tekemään yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa koulunuorisotyön puitteissa.

Parakkikoulu- ja väistötila-ajat ovat kohta menneen talven lumia.

– Joskus sanotaan, että seinät eivät ratkaise oppimista, vaan se, mitä sisällä tapahtuu. Tämä on osa totuutta. Kaikki ympäristöt eivät tue koulun perustehtävää, on eri asia olla parakkikoulussa kuin oppimista varten rakennetussa koulurakennuksessa. Uusi koulu mahdollistaa oppimisen ja virkistäytymisen välitunneilla erittäin hyvin, Savander pohtii.

Myös Hanna-Kaisa Pylkkänen nostaa esiin ympäristön merkityksen.

– Koulun piha on tärkeä osa välitunteja. Samalla piha on hieno oppimisympäristö, jonne voidaan kokoontua myös erilaisiin tapahtumiin.

Rehtorit odottavat henkilöstön kanssa jo kuumeisesti Saimaanportin yhtenäiskoulun porttien avautumista.

– Ilolla seuraamme koulun valmistumista, samaan aikaan koko henkilöstö valmistautuu eri tavoin. Tämä on ollut hieno matka, Pylkkänen sanoo.

Läheinen luonto on inspiroinut suunnittelua

Viisitoista vuotta koulurakennuksia suunnitellut arkkitehti ja pääsuunnittelija Kristian Järvi Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:stä sanoo, että iso aula on rakennuksen kokoava tila. Pääovet sijoittuvat Rinnekadun puolelle. Suuri rakennus pitää sisällään kaksi käyttökerrosta, kolmannessa kerroksessa sijaitsevat talotekniset tilat ja muun muassa konehuoneet.

– Piha-alueella tulee olemaan paljon liikunnallista toimintaa. Sisätiloissa materiaalina käytetään paljon puuta. Värimaailma on rauhallinen ja vaalea. Pihalta aukeavat hienot näkymät Urpolanlammelle.

Liikennöinti lähiympäristössä tehdään mahdollisimman tehokkaaksi ja turvalliseksi.

– Autoliikenne keskitetään Rinnekadulle. Lammen puolella ajetaan oikeastaan vain kaukaloon liittyvää huoltoajoa, mutta se alue ei sijoitu enää varsinaisesti koulun pihaan. Muu huoltoajo toteutetaan rakennuksen itäpuolella aidatulla alueella. Henkilökunnan pysäköinti järjestyy pallokentän viereen, lisäksi alueelle tulee eri puolille paikkoja pyöräpysäköintiä varten, Järvi kertoo.

Saimaanportin yhtenäiskoulu maksaa 28,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen. Bruttoalaltaan 12 100 neliömetrin rakennus toteutetaan hybridikonseptina, puun ja betonin parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Urakoinnista vastaa NCC Suomi Oy. NCC julkaisee työmaan edistymisestä viikkotiedotteita, jotka ovat luettavissa tästä linkistä.