25.8.2022

Tarina, jota ei saa unohtaa – Inhimillisyys ja yhteiskunnalliset vaikutukset korostuvat Sodan ja rauhan keskus Muistissa

Antti Häkkänen tutustumassa Muistin tarinoihin. Taustalla Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.
Antti Häkkänen tutustumassa Muistin tarinoihin. Taustalla Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.

Kesällä 2021 ovensa avannut Sodan ja rauhan keskus Muisti tarjoaa kävijälleen paljon ajattelun aihetta. Yksi ajatuksista voi liittyä Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan: Historian lehdiltä tutut tapahtumat näyttävät toistavan itseään. Sota ja kärsimys eivät ole vain menneitten vuosikymmenten jäämistöä, vaan konfliktit ovat yhä totta. Muisti sekä kollektiivisena kokemuksena että yksilöllisenä muistuttajana saa hiljentymään. Ja juuri siksi Muisti on kiinni ajassaan nousten tärkeämmäksi, mitä etukäteen ehkä uskallettiin ajatella.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen korostaa Muistin merkitystä Poliitikon museoharjoittelussaan Sodan ja rauhan keskuksen näyttelytiloissa.

Suomen Museoliiton valtakunnallisella kampanjaviikolla museot kutsuvat poliitikkoja tutustumaan toimintaansa käytännönläheisellä tavalla. Museovierailuilla tuodaan esille museoiden monipuolista työtä ja koko Suomen kattavan museoverkoston yhteiskunnallista merkitystä.

Antti Häkkänen sanoo olleensa läpi elämänsä historian harrastaja. Silti Muisti on tarjonnut hänellekin uudenlaisia kokemuksia.

– Ensinnäkin Muisti tarjoaa inhimillisen puolen. Sen, miltä tuntuu, kun tankit vyöryvät päälle; virtuaalitodellisuus antaa tunnetta siitä, mitä on pelko. Tämä sidotaan hyvin laajempaan kontekstiin: kotirintamalla pelkäävät perheet, joilla on ollut oma rooli. Sitten olivat vallankäyttäjät puolustusvoimissa ja päätöksenteossa. Modernilla tekniikalla tämä on ainutlaatuinen kokonaisuus, Häkkänen kehuu.

Muisti sai mäntyharjulaisen kansanedustajan ja entisen oikeusministerin pohtimaan laajemminkin historian opetuksen ja museotoiminnan merkitystä yhteiskunnalle.

– Ydinjuttu on se, että jos historiaa tallennetaan, se takaa vakaan yhteiskuntakehityksen. Venäjällä näemme, mitä voi tapahtua, kun totuutta ja historiaa manipuloidaan. Venäjä käyttää vääristeltyä historiaa, muun muassa stalinismia oikeuttaakseen mielivaltaisen toiminnan. Yhteiskunnasta pyyhitään tietopohjaa pois ja ihmisille syötetään propagandaa tilalle.

Häkkänen muistuttaa, että länsimaisen museotoiminnan kulmakiviä ovat tiedon syvyys, riippumattomuus ja monipuolinen tutkimustieto. Tähän pohjautuu myös Muistin ajatus alusta alkaen: Historia esitetään tuoreimman tutkimustiedon valossa.


Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhonen kertoo Antti Häkkäselle tiedekeskuksen käyttämästä näyttelytekniikasta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
 

Muisti auttaa tuntemaan historiaa monipuolisesti


Kevät 2022 oli täynnä kiivaita viikkoja sekä hyvässä että pahassa. Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan. Pandemian riepottelema maailma alkoi syöksyä kohti seuraavaa kriisiä. Kylmän sodan retoriikka ja toimintatavat tekivät paluun: Sellaiset käsitteet kuin ”rautaesirippu” ja ”ydinsota” alkoivat taas esiintyä tiuhaan tahtiin.

Suomalaisten mielipide Pohjois-Atlantin liiton eli Naton suhteen kääntyi muutamassa viikossa ennätysmäisen nopeasti. Nato-jäsenyyttä jo pitkään avoimesti kannattaneen kokoomuksen kansanedustajana Antti Häkkänen nivoo yhteen historiallisen perspektiivin ja täysimittaisen varautumisen.

– Suomi teki päätöksen sotilaalliseen liittoutumiseen sen takia, ettei tämä toistuisi, Häkkänen sanoo ja viittaa näyttelyhuoneen puhuttelevaan aineistoon ja toisen maailmansodan aikaisiin valokuviin.

– Tämä hulluus ja kärsimys pyritään estämään kaikin mahdollisin keinoin.

Historian tuntemus luo pohjaa vahvalle kansalaisyhteiskunnalle. Muisti osaltaan on jatkamassa tärkeää työtä riippumattoman, tieteellisen ja inhimillisen puolen nostamisessa.

– Olisi hölmöyttä, jos museotoimintaa ajettaisiin alas tai vähäteltäisiin tai jos nuoremmat sukupolvet alkavat unohtaa historiaa tai historianopetusta aletaan karsia koulusta. Se voisi olla vaarallista. Iso hatunnosto Muistin työlle, Häkkänen sanoo.

Muisti täydentää päämajakaupungin sotahistoriallisen tarjonnan

Sodan ja rauhan keskus Muisti toimii legendaarisessa päämajatalossa Mikkelin kaupungin museoiden Päämajamuseon kanssa. Virallisesti Muisti määrittelee itsensä tiedekeskukseksi, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Toiminta perustuu humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tehtyyn kotimaiseen ja kansainväliseen sodan tutkimukseen.

Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, joita sodan historia kiinnostaa, ja erityisesti niille, joita se ei kiinnosta. Tiedekeskus on auki kesäaikataulunsa mukaisesti vielä elokuun ajan päivittäin kello 10–17. Syyskuusta lähtien Muisti on avoinna maanantaista lauantaihin kello 10–17.

Jaa