Elisa de Boer ja Emmi Nykänen sparraavat eteläsavolaisia nuoria parempiin työelämän digitaitoihin

Työhakemus, CV, vahvuuksien kertominen, videoesittely, ai kamalaa! Miksi olisit sopiva henkilö tähän tehtävään? Niinpä niin. Kuinka tästä kaikesta saa tolkkua, jos työkokemusta ei ole, ajatukset ovat hukassa ja esteenä on vieläpä digitaalinen ongelma? Miten osata tuoda ilmi omat taidot, osaaminen ja motivaatio? Ratkaisuja ja rohkaisuja tarjoaa OSUVA – nuorten ja nuorten aikuisten digitaitojen sparraus -hanke. Haastattelimme hankkeessa työskenteleviä Elisa de Boeria ja Emmi Nykästä sekä selvitimme, mitkä ovat suurimpia haasteita nuorille työnhakijoille.

Nuorilla sekä nuorilla aikuisilla usein ajatellaan olevan erityisen hyvät digitaidot. Todellisuudessa osaamisen taso on vaihtelevaa, mikä vaikuttaa myös viestinnällisiin kykyihin. Ongelmakohdat voivat olla esteenä työnhaussa onnistumiselle tai jopa kokonaan työnhaulle. Puutteellinen osaaminen voi vaikeuttaa myös opiskelua ja olla sittemmin este rekrytointiin osallistumiselle.

Lääkkeeksi ongelmiin muodostettua OSUVA-hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Pääosin Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ja elokuun 2023 saakka jatkuvassa hankkeessa on mukana myös asiantuntijakouluttajia Elisa de Boerin ja Emmi Nykäsen tukena.

– Tiivistetysti ilmaistuna autamme Etelä-Savon alueen 16–35-vuotiaita. Edistämme heidän digitaitojaan nimenomaan työllistymisen näkökulmasta, kertoo Elisa de Boer.

– Käytännössä järjestämme koulutuksia, työpajoja ja annamme yksilöohjausta digitaitojen parantamiseen, jotta kasvavat taidot edistäisivät työllistymistä, de Boer jatkaa.

Käytännön esimerkkejä hankkeen toteuttamisesta ovat matalan kynnyksen yksilöohjaukset, joihin on jo osallistunut useita kymmeniä henkilöitä.

– Monesti haasteena voi olla nykyaikaisen CV:n tekeminen, kun valmistuminen on lähestymässä ja opiskelija aikoo hakea oman alan töitä, de Boer sanoo.

Emmi Nykänen kertoo, että yleinen ongelma nuorilla on oman osaamisen ja kykyjen sanoittamisen vaikeus. Varsinkin, jos työkokemusta on vähän tai sitä ei ole ollenkaan.

– CV:hen voi nostaa esiin asioita työharjoitteluista tai vapaa-ajaltaan. Työelämässä arvostetaan paljon taitoja, joita voi olla kerääntynyt esimerkiksi seura- tai järjestötoiminnasta. Kokemusten jakaminen ja keskustelu muiden nuorten, opettajien, nuoriso-ohjaajien tai meidän hanketyöntekijöiden kanssa voi avata uusia näkökulmia siihen, miten osaamistaan ja erityistaitojaan voi sanoittaa työnhaussa. Hankkeessamme on valmennuksellinen ote, Nykänen kertoo.

Hanke auttaa myös maahanmuuttajataustaisia nuoria, ja tapaamisia on järjestetty muun muassa Monikulttuurikeskus Mimosassa. Lisäksi OSUVA on mukana esimerkiksi rekrytointitapahtumissa. Hanke tarjoaa apua myös nuorten ja maahanmuuttajien parissa työskenteleville ammattilaisille, jotka ovat kaivanneet kättä pidempää materiaalia työnsä tueksi.

– Tarkoituksena on saada aikaan koulutusmateriaalia ja menetelmällisiä työkaluja, joita ammattilaiset voivat hyödyntää. Hankkeessa on vahvasti kehittämisen näkökulma. Toki työnhakuun saa perinteisesti apua kouluilta ja nuorisotyön parissa työskenteleviltä, mutta tarpeet ovat kasvaneet ja tarpeita on erilaisia, de Boer sanoo.

Digitaalista työnhakuviestintää kehittämään

Elisa de Boerille on kantautunut palautetta, joka kertoo nuorten viestinnällisistä puutteista erilaisissa työnhakujärjestelmissä. Yrityksen rekrytointilomakkeeseen ei välttämättä osata vastata oikealla tavalla tai osioihin vastataan puutteellisesti. Esimerkiksi videoesittelyn tekeminen on monelle nuorelle vaikeaa tai ahdistavaa. Apua on kuitenkin tarjolla monenlaisiin pulmiin, tällä kertaa helposti ja joustavasti.

– Yksilöohjauksemme ovat maksuttomia eikä meillä ole hankalaa varaussysteemiä. Meille voi soittaa tai laittaa viestiä niin sovimme ajan. Työmme on liikkuvaa Etelä-Savon alueella. Myös nuorisotyön parissa oleva ammattilainen voi sopia nuoren luvalla kanssamme ajan ja voimme tavata esimerkiksi koululla tai nuorisotilassa, de Boer kertoo.

Erilaiset tarpeet otetaan huomioon. Esimerkiksi maahanmuuttajien ja alle parikymppisten kohdalla työnhakuun liittyvät asiat aloitetaan usein ruohonjuuritasolta. Korkeakouluopiskelijoiden kanssa kiinnitetään yleensä huomioita oman osaamisen brändäykseen ja esimerkiksi LinkedInin tehokkaaseen hyödyntämiseen työnhaussa.

– Emme itse ole luomassa mitään uutta digialustaa, vaan autamme nuoria käyttämään tämän hetken sovelluksia ja sivustoja sekä kartuttamaan digitaalisia ja viestinnällisiä taitoja.

Emmi Nykänen kehottaa muistamaan rohkeuden merkityksen.

– Nuoren kannattaa monesti näyttää CV:tään ja saatekirjeitään aikuisille tai muille nuorille, joilla on jo kokemusta työnhausta. Monesti keskustelemalla ja kyselemällä asiat selkiytyvät ja oman osaamisen sanoittaminen helpottuu. Samalla erilaiset järjestelmät käyvät tutuiksi.

De Boer ja Nykänen muistuttavat, että järjestelmät ja työnhakutavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi CV:t alkavat olla enemmän ja enemmän visuaalisia, videoesittelyjä ja -haastatteluja on myös käytössä monessa yrityksessä. Hankkeen aikana kehitettävät materiaalit ja menetelmät tarjoavat hankkeen jälkeenkin tärkeää tukea sekä nuorille että heidän kanssaan työskenteleville.

– Kannattaa muistaa, että apua voi aina rohkeasti kysyä. Valmennus räätälöidään kohderyhmän tai yksilön mukaan. Työnhaussa ja työelämässä ei arvosteta pelkästään perinteisiä arvoja, kuten reippautta ja ulospäinsuuntautuneisuutta, vaan myös esimerkiksi täsmällisyyttä ja tarkkuutta. Meillä jokaisella on omat vahvuutemme, mutta niiden esiintuominen oikealla tavalla on tärkeää työllistymisen kannalta, kaksikko toteaa.

Lisätietoja OSUVA-hankkeesta sekä yhteystiedot Xamkin nettisivuilla.